Julkaistu suomeksi Sunnyvale Rod & Gun Club johtokunnan luvalla.
Artikkeli on alunperin julkaistu Sunnyvale Rod & Gun Club Internet sivuilla
http://www.sunnyvalegunclub.com/SportShooting/Silhouette.html © 2001 .
Lue aiheet jotka kiinnostavat, mutta älä lopeta tähän: Tule radalle ampumaan! Sanat ja kuvat eivät kerro kuinka hauskaa siluettiammunta todellisuudessa on!
Siluetti on teräksinen sivukuva eläimestä (kana, sika, kalkkuna tai pässi), joka seisoo jalustalla. Lajin tarkoituksena on kaataa mahdollisimman monta siluettikuvaa pois jalustalta siten, että kutakin siluettia kohden ammutaan vain yksi laukaus. Laji on hyvin helppo ymmärtää ja niin on pistelaskukin. Jokaisesta kaadetusta kuvasta saa yhden pisteen, ohilaukauksesta tulee nolla pistettä. Vaikka siluettiammunta on lajina helppo oppia se ei ole helppo laji ampua. Kuvat ovat melko pieniä ja matkat taas pitkiä, on ammuttava pystyasennosta seisaaltaan; pienikin tuulenvire voi kuljettaa luotia kuvan verran sivusuunnassa. Nämä tekijät tekevät siluettiammunnasta loputtoman haasteen.
Kuvassa pienoiskiväärin siluettikuvia verrokkina kuulonsuojaimet
Siluettiammunta on lähtöisin Meksikosta 1940 luvun lopulta. Nykyään siluetteja ammutaan ympäri maailman kaikenlaisilla aseilla aina ilmapistooleista mustaruutikivääreihin. Siluettikuvien koko ja ampumamatkat vaihtelevat riippuen ammutaanko kiväärillä, pistoolilla sekä ammutaanko isokaliiperisella tai .22 kaliiperisella aseella, muuten kaikki ovat samanlaisia. Esimerkiksi isokaliiperisen kiväärin siluettikuvat ovat normaalikokoisia, mutta ampumamatkat ovat paljon pidemmät kuin pienoiskiväärillä.
Kilpailussa ammutaan 40, 60 tai 80 laukausta, jotka ammutaan yhtä moneen kuvaan. 40 laukauksen kilpailussa ammutaan 10 laukausta kanakuviin, 10 laukausta sikakuviin, 10 laukausta kalkkunakuviin ja 10 laukausta pässikuviin. Pienoiskiväärillä kuvien etäisyydet ampumapaikasta ovat 40 m, 60 m, 77 m ja 100 m. Ammunta tapahtuu viiden laukauksen sarjoissa. Sarjaa varten on varattu aikaa 2 minuuttia ja 30 sekuntia, joka on riittävästi vaikka ampuisikin kertalaukausaseella. 40 laukauksen kilpailuissa ammutaan jokainen kuvasarja kahteen kertaan (2x5=10, 10x4=40). Vastaavasti 60 ja 80 laukauksen kilpailuissa jokainen kuvasarja ammutaan kolmeen tai neljään kertaan. 40 laukauksen kilpailuissa muutamat kilpailijat saavat tulokseksi yli 10, suurimman osan tulos on 15-25 ja joidenkin tulos ylittää 30. Täydet pisteet ovat erittäin harvinaisia. Kilpailijat luokitellaan taitotason mukaisiin ryhmiin, joka perustuu heidän aikaisemmin ampumiin tuloksiinsa niin, että he voivat kilpailla saman taitotason kilpailijoita vastaan. Pelkät tulokset eivät ole aina ratkaiseva tekijä. Kilpailijat jotka eivät saa täysiä pisteitä tulevat aina uudelleen kilpailuihin koska siluettikuvien ampuminen kumoon on hieno kokemus, jonka haluaa tehdä yhä uudelleen.
Yksi asia joka siluettiammunnassa miellyttää on varusteet, joita ei tarvita montakaan ja voi itse päättää kuinka paljon rahaa haluat käyttää niihin. Mikä tahansa kaupasta hankittu kivääri riittää alkuun mainiosti siihen että opit perustaidot pystyammunnasta; aseellasi osuu varmasti, kunhan teet vain oman osuutesi. Jos myöhemmin haluat kilpailla huipputasolla, voit hankkia huippulaatuisen kiväärin.
Pienoiskiväärisiluettia voidaan ampua suurimmalla osalla pienoiskiväärejä joita kaapista jo löytyy. Käytännössä suurin osa ampuu pulttilukkoisilla pienoiskivääreillä, joiden kiikarin suurennos on välillä 16-24. Ei kuitenkaan ole estettä tulla ampumaan puoliautomaattisella pienoiskiväärillä ja 8 kertaa suurentavan kiikarin kanssa tai jopa avotähtäimin. Käy radalla niin näet kuinka hauskaa on ampua siluetteja, minkälaisia ihmisiä on mukana ja minkälaisia kiväärejä ja kiikaritähtäimiä jo kauemmin lajia ampuneet käyttävät. Ja harrastaahan voi minkälaisella kiväärillä tahansa.
Tarkemmin ottaen, on olemassa kaksi pienoiskiväärilajia Light ja Silhouette (tarkat tiedot kaikista siluettilajeista löytyy kirjasta Siluettilajien säännöt, jonka voi ostaa Suomen Ampumaurheiluliitosta). Kannattaa huomioida. että kaikilla Light lajin aseilla voi ampua myös Silhouette lajia.
Pienoiskivääreitä: kolme Siluettikivääriä vasemmalla; kolme Kevyttä kivääriä oikealla
Useimmat ampujat tarvitsevat kiikaritähtäimen, koska kuvat ovat pieniä matkaan nähden. Mikä tahansa suurennos 16 ja 24 väliltä on riittävä. Aloittelijat haluavat usein aloittaa vieläkin pienemmällä suurennoksella, koska tähtäysristikon liike taulussa on näennäisesti pienempi ja vähemmän häiritsevä. Kiikaria valittaessa kannattaa huomioida seuraavat seikat:
Suosittuja kiikarimerkkejä ovat mm:
Pienoiskiväärit ovat hyvin yksilöllisiä patruunoiden suhteen. Peräkkäisillä sarjanumeroilla olevat kiväärit voivat ampua samalla patruunalla aivan erikokoisia kasoja. Kuitenkin jotkut .22 patruunat voivat toimia hyvin useissa eri kivääreissä:
Huomaa: Jos ammutaan itselataavalla pienoiskiväärillä, voidaan ehkä joutua vaihtamaan heikompi rekyylijousi että aseen saadaan toimimaan luotettavasti normaalinopeuksisilla patruunoilla. Monet itselataavat pienoiskiväärit ovat tehtaalla varustettu rekyylijousella, joka vaatii nopean patruunan toimiakseen luotettavasti ilman häiriöitä.
Silmiä suojaavat lasit ja kuulonsuojaimet ovat pakollisia. Muita varusteita joista voi olla hyötyä:
Jos haluat ensimmäisen siluettikilpailun sujuvan hyvin sinun on hyvä tehdä ennakkoon seuraavat asiat:
Patruunoiden testaamiseksi ja kiikaritähtäimen säätöjen etsimiseksi on kelin oltava mahdollisimman tyyni. Kevytkin tuuli voi kuljettaa luotia sivuun sentin 50 metrin matkalla, joten ei ehkä tiedä johtuiko luodin sivuun meno tuulesta taikka siitä että patruuna ei ole tarkka aseessa. Aikaisin aamulla tai myöhään illalla on yleensä kaikkein tyynin keli.
Patruunoiden testaamiseksi valitaan tauluksi sellainen jossa on useita tähtäyspisteitä ja viedään taulu 50 m päähän ampumapaikasta. Jos on mahdollista käytetään tähtäämisen apuna hiekkapusseja. Ammutaan viiden laukauksen kasa aina yhteen tähtäyspisteeseen, pitäen koko testin ajan aseesta kiinni aina samalla tavalla. Viiden laukauksen kasoista huomaa helposti patruunan toimivuuden. Vaihdettaessa toisen merkkiseen patruunaan voi ensimmäiset kasat olla suhteellisen huonoja, pienoiskiväärin patruunat vaativat aina muutamia (yleensä 5-20) rasvalaukauksia ennen kuin luodin rasva leviää piippuun. Jos kasat ovat kooltaan alle 12,5 mm (1/2") (mitattuna iskemän keskeltä keskelle tai ulkoreunasta ulkoreunaan vähennettynä luodin halkaisijalla) olet löytänyt patruunan, joka käy aseessa. Mutta 25,4 mm:n kasaa ampuvalla patruunallakin voi ampua, kunhan kasat ovat yhdenmukaisia. Kun ollaan löydetty hyväkäyntinen patruunana voidaan olla varmoja että ohilaukaukset johtuvat ampujasta eivätkä varusteista joka on tärkeää jotta voidaan tarkkailla ja korjata löydettyjä virheitä, sekä keskittyä vain olennaisiin asioihin itse ammunnan aikana.
Kun ollaan ensin löydetty aseeseen sopiva patruuna joudutaan seuraavaksi etsimään kiikarin säädöt tälle kyseiselle patruunalle. Kun säädöt säädöt on valmiiksi etsittynä voidaan nopeasti säätää kiikaria kanalta sialle, sialta kalkkunalle jne. Jos radalla ei ole siluettikuvia kohdistuksen voi tehdä tavalliseen paperitauluun joka laitetaan ammuttavalle matkalle.
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Kanasiluetti 40 m suurennos: 10x 15x 20x 25x |
Possusiluetti 60 m suurennos: 10x 15x 20x 25x |
Kalkkunasiluetti 77 m suurennos: 10x 15x 20x 25x |
Pässisiluetti 100 m suurennos: 10x 15x 20x 25x |
Kirjataan kiikarin kohdistusnapsut muistivihkoon tai kiikariin teipinpalaselle, myös sivunapsut. Merkitään kiikariin kuvan terävyydensäädöt (parallaksisäädöt) jokaiselle matkalle, joko piste maalikynällä tai merkit teipinpalaselle. Huomaa: Ei kannata olettaa että kiikarin säädöt ovat aina täsmälleen oikein. Esimerkiksi eri tavalla kivääristä kiinni pitäminen, lämpötila ja tuulen suunta vaikuttavat kaikki osumapisteeseen.
Pienoiskiväärisiluetteja ammutaan pystyasennosta. Tämä tarkoittaa että ampujan pitää seistä vapaasti, ilman keinotekoista tukea, ampumapaikan pinnalla ja kivääriä kannatetaan käsin olkapäähän tukien. Lisäksi toisen käden tulee olla aseen kahvan etupuolella ja joko posken tulee olla kosketuksessa aseen perään tai leuan nojata aseen perän yläosaan. Jäykät kengät tai muut jäykät vaatteet ovat kiellettyjä.
Pystyasennosta voidaan ampua metsästystyylillä, tukikäsi etutukista kiinni pitäen kyynärpää irti vartalosta, suurin osa hyvistä ampujista käyttää kuitenkin ISSF:n ilmakiväärin pystyasennosta sovellettua pystyasentoa:
![]() |
![]() |
Pystyasento takaa | Pystyasento sivulta |
Tämän asennon, joka näyttää alkuun oudolta ja epämukavaltakin, tarkoituksena on tehdä ampujan vartalosta tuki kiväärille. Tuki koostuu ampujan luista, joita pitkin aseen paino siirtyy maahan eikä asetta tarvitse kannatella lihasvoimin. Nojataan ylävartaloa taaksepäin ja työnnetään lonkkaa taulujen suuntaan ja laitetaan kyynärpää lonkkaluun päälle. Jos asento on otettu oikein keho on rentona, aseen paino tuntuu lonkalla eikä käden ja olkapään lihaksia käytetä aseen kannattelemiseen. Huomaa: kaikkien kehon rakenne ei salli kyynärpään tukemista lonkaan; tällöin tukikäden olkavarsi on tuettava kylkiluita vasten.
Kilpailuun tultaessa on asetarkastus, jossa katsotaan, että ase täyttää sen lajin vaatimukset, jossa sillä ammutaan. Lisäksi tarkistetaan että ampujalla on voimassa oleva SAL:n kilpailulisenssi ja että kilpailun osanottomaksu on maksettu. Ampujalla saa olla ampumapaikalla mukanaan avustaja, joka tähystää kaukoputkella osumia ja ilmoittaa ne ampujalle, mutta fyysisesti hän ei saa auttaa ampujaa mitenkään latauskomennon jälkeen (esim. hän ei saa säätää tähtäimiä, ojentaa patruunoita tms). Kilpailu alkaa ampumalla viisi kohdistuslaukausta ns. kohdistuskuviin. Tässä kilpailija saa siis tehdä vielä viimeisen hienosäädön ampumiseensa. Kilpailija ampuu ensin viisi kohdistuslaukausta valitsemiinsa kohdistuskuviin ja sen jälkeen 10 laukausta (kaksi viiden laukauksen sarjaa) kanoihin, 10 laukausta sikoihin, 10 laukausta kalkkunoihin ja 10 laukausta pässeihin. Yhteensä 40 kilpailulaukausta. Ampumapaikalle tultaessa ase asetetaan alustalle lataamattomana, eikä siihen saa koskea. Jos on käytössä sellainen ajanottokello joka näyttää jäljellä olevan ajan, siihen laitetaan ajaksi 3 minuuttia.
Ase viedään (lataamattomana, lukko avoinna, piippu ylöspäin) ampumapaikalle ja laitetaan ase pöydälle patruunapesä tyhjänä, lukko avoinna ja piippu taulujen suuntaan. Tämän jälkeen ei aseeseen saa enää koskea ilman lupaa/komentoa. Järjestellään muut varusteet (patruunarasia, lippaat, tuloslomake, kynä, ajanottokello, ruuvimeisseli, muistivihko yms.) pöydälle niin että ne nähdään ja niihin ulotutaan helposti.
Komento "AMPUJAT PAIKOILLEEN" (Shooters to the line) annetaan määräykseksi ampujille valmistautua ampumapaikalla. Aseita EI saa vielä käsitellä. Jos (irrotettavat) lippaat ovat vielä täyttämättä. nyt on hyvä aikaa täyttää ne.
Tämän jälkeen annetaan komento "LATAA" (Load). Käynnistetään ajanottokello. Laitetaan lipas aseeseen ja ladataan ase. Tarkistetaan että kiikarin säätönapsut ja tarkennus on säädetty matkalle jolle aiotaan ampua. Aloitetaan tähtääminen oman kuvasarjan vasemman puoleiseen kuvaan. Varmistetaan vielä kerran että tähdätään omaan kuvasarjaan eikä vieruskaverin kuvasarjaan.
Neljä sarjaa kanasiluetteja ampujalle 1 (vasemmalla) ja ampujalle 2 (oikealla) 80 laukauksen kilpailussa. Kuvasarjat ammutaan seuraavassa järjestyksessä: vasen-ala, vasen-ylä, oikea-ala, oikea-ylä. Sika-, kalkkuna- ja pässisiluetit taustalla.
Jos, jostakin syystä, kuva on kaatunut ennen kuin ehditään ampua sitä on ammuttava ns. paikkolaukaus. Mikäli omassa tai viereisissä sarjoissa ei ole riittävästi kuvia viiden laukauksen sarjan loppuun viemiseen, koko kuvasarja nostetaan ylös ja paikkolaukaukset ammutaan normaalisti järjestyksessä vasemmalta-oikealle, riippumatta siitä, minkä kuvien puuttuminen aiheutti paikkolaukaukset. Jos omassa sarjassa on sellaisia kuvia joihin ei olla osuttu voidaan ampua puuttuvat paikkolaukaukset niihin kuviin. Jos kaikki omat kuvat ovat kaatuneet ja viereisessä sarjassa on kuvia pystyssä kysytään vieruskaverilta voidaanko ampua paikkolaukaukset hänen kuvasarjaansa. Jos viereisessäkään kuvasarjassa ei ole kuvia pystyssä tulee ilmoittaa ratatuomarille että jäi ampumatta paikkolaukauksia. Tällöin ampuma-ajan päätyttyä koko kuvasarja nostetaan ylös ja ammutaan paikkolaukaukset niihin.
Kun ollaan ammuttu kaikki laukaukset lasketaan tulokset yhteen ja toimitetaan tuloskortti sille varattuun laatikkoon, josta tulostoimiston hoitaja toimittaa sen edelleen tulostoimistoon. Kun kaikki tulokset on laskettu ammutaan kärkisijojen tasatuloksista uusinnat ns. finaalit (shoot off). Finaalissa ampujat ampuvat vierekkäin samanaikaisesti viiden laukauksen sarjoja, kunnes paremmuus selviää. Palkintojenjaon jälkeen kotimatkalla voikin alkaa miettimään miten voisi parantaa suoritusta seuraavaan kilpailuun.